Kun ensimmäisen kerran kävin tässä
talossa, ihastuin lievästi. Niin. En halunnut myöntää sitä iselleni,
että tässä se nyt on. Yritin vaientaa mieleni. Ei tällaista, ei me
haluta vanhaa taloa. Ei. Ei. Ei. Ajatusta kypsyteltiin. Emme uskaltaneet
innostua. Ajatukset muuttuivat. Entä jos emme saakaan taloa? Hiljalleen
uskalsin antaa itselleni luvan rakastua. Tämä ihana, vanha rantasauna
oli yksi syy, miksi suorastaan lankesin tähän taloon ja tähän paikkaan.
Rantasauna on vanha, sen maalipinta lohkeilee ja muutama lauta vaatii uusimista. Positiivisinta tässä on se, että
katto ei vuoda. Kyseessä on vanha huopakatto, joten se kyllä vaatii
uudet pellit päällensä. Saunaan pitää hankkia uusi kiuas ja pata,
lauteetkin pitää uusia. Maalipinta pitää päivittää talon kanssa saman sävyiseksi. Onhan siinä tekemistä, mutta voiko olla
hienompaa, kuin jouluna käydä saunomassa omassa rantasaunassa? Tänä
jouluna se jää tekemättä, koska päätimme aloittaa saunan remontoinnin
ensi keväänä. Että remonttitaitoiset kaverini hoi, keväällä olisi talkoot tiedossa.
Mainitsinko jo, että saunan pukuhuoneessa on vaaleanpunaiset penkit...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti